let's get started

"En mä taida lähtee mihinkään au pairiksi," ajattelin kun sain koulupaikan HAAGA-HELIAsta. Olin lisäks kuullu sen verran kavereiden au pair -kokemuksia, enemmän ja vähemmän hyviä, että aloin jossitella "jos en tulis perheen kans toimeen" "jos lapset olis ihan kauhukakaroita" "jos en saa kavereita" jne, että ajattelin meneväni sit vaihtoon koulun kautta.  Eli olin jo ihan luovuttanu koko unelman suhteen.

Opiskelu alko kuitenkin jostain syystä tökkiin, Porvoo ei napannu asuinpaikkana ja yks parhaimmista koulukavereista sai tarpeekseen ja lähti takas Turkuseen (ja nyt se ehti karkaamaan jo Turkkiin activity guideks). Elettiin siis joululoman jälkeistä elämää. Aloin jo ettiin työharjottelupaikkoja ulkomailta, kunnes mun siskon miehen kaverin vaimo, eli Katja, otti muhun yhteyttä facebookin kautta. Hän alustavasti kyseli olisinko ollenkaan kiinnostunut lähtemään heille au pairiksi - HELL YEAH! Murheet haihtu ja aloin vakavissani heti miettimään, että voisin lähteä, jos he vain tosissaan mua sinne tarvitsee, eli todellakin olin kiinnostunut.

Oon tuntenut tän siskon miehen kaverin, Tapsan, aika pienestä pitäen. Hän on kirjottanut mun barbie -ystäväkirjaan vuonna 1998, eli mein kaverisuhde juontaa juurensa ainakin 14 vuoden päähän. Katja tuli mukaan kuvioihin muutama vuosi sitten, oho, facesta tarkastettuna he ovat olleet jo 5 vuotta naimisissakin.. time flies! Meillä Katjan kans synkkas kyl heti ja muistan kun hän kertoi Floridasta ja siellä asumisesta kun ensimmäisiä kertoja nähtiin mun siskolla (ja nyt mä oon muuttamas sinne niiden kanssa!!! can't believe!! mutta joo ei juosta vielä asioiden edelle). Viime joulukuussa heille syntyi Rony-poika, vallan herttainen tapaus onkin.

Okey, back to 2012 - Pidettiin kevät aika tiiviisti yhteyttä Katjan ja Tapsan kans ja tultiin siihen tulokseen et kyllä mä lähden vahtimaan heidän ihanaa Rony-poikaa Orlandoon. JEEJEE! He tulivat Suomeen kesäksi moikkaamaan sukulaisia ja olemme nähneet nyt viikoittain, jotta tutustumme Ronyn kanssa - ja meistähän tuli heti ihan best buddys ! :-)

Nyt ei tarvitse ainakaan jossitella - perhe on huippu ja Rony ihana. Vieläkun kavereita saa niin TOIMII. Kauheesti mulla tuttuja ei oo jenkeissä, ja vielä vähemmän Floridassa. Katjan ystävättärelle on kuitenkin mennyt juuri suomalainen au pair, Eveliina, jonka kanssa ollaan pidetty yhteyttä. Hän asuu meiltä (huomaa, olen omannut paikan jo) reilun tunnin ajomatkan päässä, Ocalassa. Välimatkasta huolimatta tullaan varmasti seikkailemaan yhdessä! Toivottavasti mein lomat osuu yksiin!

Mun veli, Jussi, ja mä mun läksiäisissä. (Leikitään et täs kuvas on mun siskon tyttö Milka, koska se lähtee nyt kans jenkkeihin, mut viettään vaihtovuotta)

Nyt on lentolippua myöten kaikki hoidettuna ja tuntuu tosi hyvältä. Läksiäisetkin juhlittiin viime lauantaina ja oli super hauskaa! Kiitos kavereille ja kaikille auttajille! Oli hyvä pitää läksiäiset ajoissa, ehtii tätäkin juhliin vielä monta kertaa, hei miten olis läksiäiset vol 2? Aina on hyvä syy juhlia!

One month to go! En malta odottaa!