Long Time No See

Hei kaveriiiit!

Anteeksi kaikille mun tunnollisille lukijoille. Päätin hieman hullunkurisesti viimeksi mun bloggailun. Eli jätin postaamatta vikan tekstin. OOPS.

Lyhyesti: Olin oikeesti menossa suunniteltua aiemmin kotiin. Jotenka huijasin teitä KAIKKIA täällä blogissa mun kotiintulopäivästä. Näin sain äitille ja isille, ja muillekin karvakavereille melkein sydänkohtauksen. ...ja unohdin postata teille tästä ilotapahtumasta. Sydämelliset anteeksipyyntöni.

Loppu hyvin kaikki hyvin.

MUTTA. Ei tämä tähän lopu! Nyt seuraa jatko-osa.. tittitidiiii (rummutusta)

.
..
...
....
.....
......
.......
........
.........
..........
.........
........
.......
......
.....
....
...
..
.

Mää lähen Peruun! VAMOS!

mimmainperu.blogspot.fi

Stay Tuned.

discovering midwest

Viimeviikon keskiviikkona tosiaan starttas mun pitkä viikonloppu ja suuntaisin kohti Nebraskaa Minnesodan ja Etelä-Dakotan kautta. Olin reissun päällä 9h, automatkat ja layoverit mukaan laskettuna. Vähän jännitti Rapid Cityn kentällä, kun mua tuli hakemaan Milkan isäntäperheen poika, enkä tienny yhtään minkä näkönen se edes on!! "Sillä on kova ääni ja parta," siinä ne vinkit mitkä Milkalta sain.  No eipä siellä kentällä muita ollu kun mää, niin se löysi mut helposti.  Rapidin kenttä on kuulemma ihan sekasin, jos sinne laskeutuu 3 konetta samaan aikaan.. Eli ei mikään kauheen busy kenttä.  Että ei ihme että siellä yksin istuskelin. 

Oli siinä automatkalla ihmettelemistä kun preeriaa riitti niin pitkälle kun näkö kanto. Välillä vähän vuoristoo ja mäkiä. Florida on niin flat kun olla voi, ei mitään mäkiä tai kukkuloita. Hyvää vaihtelua siis! Välillä tielle pomppas preeriakoira ja vieressä juoksi antilooppeja. WOW!

Kun päästiin parin tunnin ajomatkan jälkeen Chadroniin, niin siellä oli Milka, Jussi ja Milkan isä Ville odottamassa (ne oli saapunut jo maanantaina). Jussi olikin jo vähän valaissu Milkan hostperhettä että mää oon mein perheen crazy.. Thanks bro!!! Siinä istuttiin ja vaihdettiin kuulumiset ennen kun mentiin nukkumaan. Oli kyl hassua nähdä tutui ! Ja Milkan hostperhe oli aivan ihana!

Seuraavana päivänä käytiin vähän kiertelemässä Chadronia; Milkan koulu, downtown ja kaikki oleellisimmat paikat. Sen jälkeen käytiin mammoth site'lla kuuntelemassa ja katselemassa mammuttien historiaa. Illalla meidät oli kutsuttu Milkan tokan isäntäperheen luo dinnerille. Oli kiva nähdä että missä Milka oli 3kk viettänyt. Siellä oli tarjolla kunnon Nebraska steakkia, omnom. Oli pikkasen hyvää! Siinä tuli sitten lipiteltyä vähän punkkua ja maisteltua paikallisia hedelmä/marjaviinejä. Mukava perhe oli myös tää toka perhe. Ensimmäisen hostperheen tapasinkin jo syksyllä Orlandossa, kun Milka tuli visiitille niiden kanssa.

Perjantaina lähdettiin kiertelemään vähän South Dakotan state parkkia, pyörähtämässä Mt Rushmoren 4 presidentin kasvoilla sekä Needlesin tikkukalliolla. Nähtiin monenmoista eläintä taas; preeriakoiria, poroja, antilooppeja ja buffaloita. Siinä menikin melkeimpä koko päivä! Paljon oli nähtävää ja kaunista luontoa. Raikasta ilmaa! Sain pyyhittyä kaupungin tomut päältä. Heh!

Lauantaina olikin BIG DAY!! Milkan graduation! Auauau, muakin ihan jännitti Milkan puolesta. Tädin pikkupallero on jo iso tyttö!! 18v ja kaikkee! Smiih, oon jo vanha. Mut joo back2business; Päätösjuhla oli Milkan koulun liikuntasalissa. Tätillä meinas nousta kyyneleet silmiin jo ekan 5min aikana, ai mitenniin herkkis!  Jussi repes kun kuiskasin sille et "kohta tulee itku."  Oli niin kiva päästä osaks Milkan graduationia ja nähdä miten se jenkeissä tapahtuu! Musiikkiesityksetkin oli ihan toista maata kun Suomessa, nää oli oikeesti hyviä! Meni ihan kylmät väreet, kun koulun kuoro esiinty. Ohjelmassa oli myös muutama puhe sekä stipendien ja todistusten jako. Koulun rehtori osas jopa lausua Milkan nimen oikein. Lopuks tupsut siirrettiin puolelta toiselle ja lakki ilmaan!! Miksei me heitetä ylioppilaslakkeja Suomessa?! Tylsää.  Ohjelman jälkeen siirryttiin koulun kentälle onnittelemaan ja ottamaan kuvia. Tänä vuonna tän juhlan pysty katsoon netistä ekaa kertaa, joka oli aivan loistavaa! Nyt muutkin pääsi näkemään sen, jotka ei päässyt paikan päälle.  Me oltiin Jussin ja Villen kans näytty kuulemma hyvin siinä videon alussa. Hehee, ollaan julkkiksia. 

Koulun ohjelman jälkeen mentiin kotiin syömään juhla-ateria. Milka kävi kääntymässä yhden sen kaverin receptionissa, ja sen jälkeen olikin Milkan reception 2 aikaa. Kakkua, nam! Kylään tuli Milkan molemmat aikasemmat perheet, kavereita sekä muita tuttuja. 4 aikaan mentiin kaikki yhdessä Milkan kaverin, Ashlynnen, receptioniin. Siellä oli kunnon tarjoilut meksikotyyliin, NAM! Kaikki oli kuulemma ite tehty, siinä jos jossain oli nähty vaivaa! Siitä siirryttiinkin suht nopeasti Milkan ensimmäisen perheen pojan, Michaelin, receptioniin. Oltiin jo ihan täynnä siinä vaiheessa et hyvä kun jakso kohteliaisuudesta vähän ahtaa jotain suuhunsa. Hauskaa kun melkein kaikki samat ihmiset kiersi samat juhlat!

Illalla Milka ja perhe lähti heittään Villeä Rapid Cityyn, kun sillä oli sunnuntain aikanen lähtö. Me jäätiin Jussin kanssa börreileen Chadroniin. Käytiin kävellen Walmartissa. Hahah, ei ihmiset paljoo kyylänny tai naureskellu meille. Siellä ei ihmiset paljoo taida kävellä. Kävelyteitäkään juuri ollu.

Sunnuntaina lähdettiin retkelle Toadstool Geologic Parkkiin. Siellä oli sellaisia kivoja kuivuneita muta/kivivuoria, tai miten niitä nyt kuvailis. Siellä tuli vähän rämmittyä. Mein piti kivuta korkeimmalle tasanteelle, mut alko meneen vähän liian extremeks.. Se tunne kun killut huipulla sellasella 20cm leveellä jyrkännekaistaleella ja aina kun vähän liikahdit niin sitä kuivunutta mutaa ropisi kovaa kyytiä molemmilta puolilta alas... Hmm, siinä vaiheessa ei kauheesti kannattanu kattoo alas. Päädyin makaamaan rähmälläni ja toivoin salaa mielessäni et helikopteri tulis hakeen mut. Mitä vielä, no pienellä avustuksella ja käsivoimilla sain raahattua itseni vähän leveemmälle ja tasasemmalle kaistaleelle. Vähän jalat sheikkas tän jälkeen. Jaloissa ja käsissä kivoja raapaleita ny. Mut huh oli hurjaa!! Ei sit jostain syystä enää jatkettu sinne ylemmäs kun olin jo ihan DONE!  Mut hauskaa oli ja kokemus tääkin.  Siellä oli myös yhdessä kalliossa mammutin ja muiden muinaiseläinten jalanjälkiä. Cool! Löydettiin myös muutama fossiili, kilpikonnan kuorta. Aikasemmin sieltä löyty kuulemma tosi paljon fossiileita, mutta nykyään se paikka onkin varmasti kaluttu niin läpi, että enää löytyy muutama hassu sieltä täältä.

Illalla yks perheen pojista teki juustohampparit, omnom ja jälkkäriks vielä Milkan kakkua! Sitten siinä illalla vielä käytiin Walmartissa ja pakkailtiin kamat kasaan. Jostain syystä mää pakkasin vasta aamulla 15min ennen kun lähdettiin, hahah! Toivottavasti ei jääny mitään kun ei taida Milkalla olla kauheesti matkalaukussa tilaa tuoda mun tavaroita Suomeen, hahah!

Meillä oli kyl tosi hyvät ilmat!! En uskonu et Nebraskassa olis ollu muka lämmin.. Eipähän tullut takkia käytettyä kertaakaan, suotta raahasin mukana.  Chadronissa oli sunnuntaina jopa enemmän asteita kun Orlandossa!! Muutenkin Floridassa se kuumuus on paljon inhimillisempi kun ilmankosteus on mitä on... Mutta Nebraska..  Kuumaa ja kuivaa! Jussi kärtsäs ihan kivasti ja määkin sain hittiä vaikka oli ihan hyvä pohja alla.  Oli kyl kaiken kaikkiaan mahtava reissu! Milkalla on ollu siellä ihanat perheet ja kaverit. Kyllä siitä on hyvää huolta pidetty.  Ei ne malttais päästää sitä takas Suomeen ollenkaan. Eikä kyl tuntunu et olis ollu Milkasta tai Jussista edes kauaa erossa! Jutut jatku siitä mihin ne viimeks jäi, hahah! Eli tää tarkottaa sitä et voin hyvillä mielin vielä jäädä..... Hahaha I wish. 

Kai mun tarttee ny kotona poiketa ja suunnitella sit seuraavaa adventuree. Viikko Kreetalla mamman kans onkin sit seuraava reissu. En malta odottaa et nään mun moro mou Suvin siellä!! Siitä onkin jo varmaan yli vuosi kun ollaan Suvin kanssa viimeks nähty! SMIUUU. Cant wait!! 

Maanantai aamuna tosiaan lähdettiin kohti Rapidia ja heitettiin hyvästit Nebraskalle! ...ehkä vielä jonain päivänä! Ei sitä koskaan tiedä. Jussi lähti Minnesodan, Chigacon ja Münchenin kautta Helsinkiin. Kun taas mää lähdin Minnesodan kautta Orlandoon. Ei kuitenkaan menty samalla koneella Minnesotaan, mulla oli lento paria tuntia myöhemmin. Olin perillä Orlandossa 12 aikaan yöllä, kun Jussi oli vielä pitkällä lennolla. Kohta se on mulla ja Milkallakin edessä. Me lennetään Milkan kans samana päivänä. Ollaan molemmat Suomessa 24.5. Milka pari tuntia aikasemmin kun mää. HAUSKAA! Nään kaikki ihanat pallerot jälleen. 

SORRY, kuvat ei suostunu nyt jostain syysta liittyyn tahan tekstiin.. pimpomm

I'm alive!!!

Huh, mihin se reilu kuukausi meni. Tässä onkin ehtiny jo sattua ja tapahtua! Aika vaan rientää ja lähtö lähenee. Ehkä siks mulla on ollutkin muutakin tekemistä kun istua kotona kirjoittamassa blogia, heh! (Nyt on pakko olla paikoillaan, kun oon matkalla Nebraskaan, hahah) Kauheella kiireellä koittanu vielä tehdä kaikkea ja nähdä kavereita. Ollaan kaikki lähdössä vuoron perää.. Karla ja Milena lähti jo! Seuraavaks on sitten Silken vuoro, sit mää ja viimesenä Beatriz! Ihan hullu kuukausi. Leticia jää nyt tänne ihan yksin! Tai no, ilman meitä. 

aamupuuro

Vähän venähti taas tosiaan tää kirjottaminen. Mutta hengissä ollaan ja näillä mennään!

Phuuh, mistä alottais.. Tässä tulee siis viimesen kuukauden highlightsit:

Käytiin tyttöjen kans Michiganin reissun jälkeisenä viikonloppuna vähän senor frogsissa hipattaas. Siellä oli sattumalta yks tuttu Bahaman senor frogsista.. Hehheh, miten sattukin!!  Oli kyllä hauska ilta! Se on vaan outoo täällä kun baarit menee kiinni jo 2 aikaan yöllä. Hö.

Sitten ehkä koko Floridan ajan kohokohta - Miamin party weekend !! Meillä oli vähän lähtökuopissa ongelmia kun kyydit peruuntu ja bussit täynnä tai huonot aikataulut. Onneks mää sain sitten auton käyttöön ja "pääsin" ajamaan Miamiin haha, voin kertoo et kyllä siinä oli Kiikan plikalla ihmettelemistä, ku oli joku tuhat kaistaa ja autot poukkoili kaistalta kaistalle, että mihkäs sitä nokkansa työntäis. Mutta hianosti selvittiin, kartturi oli ainakin loisto! Meitä oli siis 5 tyttöö; mää, Silke, Milena, Leticia ja Beatriz. Meillä oli hostelli ihan suht lähellä Ocean Drivea ja siinä oli hyvä valet parkkihalli myös lähellä mein kaaralle, et saatiin se viikonlopuks turvaan  (Toivottavasti mun rakas ranskatar ei oo kauheen mustis kun oon sen 9 kuukaudeks hyljänny ja ajellu Kialla!!:D ...täytyy jutella sille mukavia ennenkun uskaltaa lähtee rattiin... Jättää vielä tienpäälle  Eikä olis ensimmäinen kerta!! Ps. Vähän hämmennyin kun jouduin puolusteleen Citroenia jopa ranskalaisille jätkille täällä... Että muka huono automerkki?! Nyt on mua ja sitruunaa loukattu pahemman kerran!!  Noniin, mutta back to Miami..) Päästiin perille perjantai-iltana n. 10:30pm ja nostettiin tavarat sisälle hostelliin ja korkkailtiin. Mein eka huone oli ihan hirvee, yks ikkuna oli jopa rikki! Joten päätettiin mennä valittaan ja saatiin sit vähän parempi huone, mut jouduttiin jakaan yks sänky sit. No eipähän sitä muutenkaan tullu kauheesti nukuttua.  Ekana iltana mentiin Mangoon, siellä oli mies- ja naistanssijoita ja hyvä meininki. Se oli vähän rennompi paikka, ettei ollu mikään fancy club. Mein Montenegro alko vähän hyytyyn ja vietiin se hostelliin nukkumaan ja taas mentiin! (Miamissa baarit meneekin kii vasta 4am, tai no sillon kun ihmiset lähtee, haha.) Käveltiin tyttöjen kans hostellille aamulla ja pääsin matkanvarrella jutteleen ruotsiakin lol en ollu ihan kokonaan svenskaa vielä unohtanu! Kyl on Saksasen opit lujasti takaraivossa. 

No sit kun lopulta oltiin hostellilla niin Montenegrokin siinä heräili jo ja alko touhuaan, no enhän mää siinä saanu sit nukuttua vaan lähettiin heti uuteen nousuun!  Meksikot ja Saksa nukku pari tuntia ja sit lähettiin aamupalalle. Korjaussarjaa kun oli vedetty niin oli taas kummasti virtaa. Käveltiin ja kierreltiin kauppoja. Yhtäkkiä alko sataan IHAN kaatamalla. Tuli ihan maahan asti. No istuttiin Walgreensissa pari tuntia, muut tytöt lähti juosten hostelliin nukkuun ja me jäätiin Milenan kans norkoileen. Sateen loputtua lähdettiin kans hostelliin. Noh, tytöt nukku eikä jaksanu mein kikatusta niin meit potkittiin pihalle.  Sitä ennen kuitenkin saatiin vessan pönttö tukkoon.. Noh, Mimma menee hakemaan imukuppia respasta kun mein seinänaapurit 2 jätkää tulee vastaan ja jää juttelemaan, no siinä sitten esittäydytään ja kätellään vessan imukuppi toisessa kädessä. :D:D Kyllä nolotti. Oli varmasti lähtemätön vaikutus kun numeroakin pyysi.  No kaiken tän jälkeen mut ja Milena heivattiin ulos ja lähdettiin sitten rannalle käveleen. Vähän ajan päästä löydettiinkin itsemme beer margaritoilta. Ehdittiin siinä hetki istuun kun naapurin pojat ja loput tytöistä liitty kans seuraan. En tie mihin se aika meni, oli niin hauskaa hahah, mut sit täytykin lähtee jo hostellille laittautuun iltaa varten! Oltiin lähdössä Mansioniin! Hottest club in Miami Beach! No, enköhän mää ala hyytyyn mun ZERO yöunilla ja lähde takas hostellille nukkumaan, ja hyvä niin sillä en ollu tosiaan silmänräpäystäkään nukkunut. Pari tuntia nukuin ja sit heräsin kun osa tytöistä ja naapurit tuli kotiin. No eihän siinä sit enää saanu unenpäästä enää kiinni ja pian loputkin tytöt lampsi teiltä tuntemattomilta kotio. 

Muiden nukkuessa aloin sit pakkaileen ja laittaan itteeni ihmisen näköiseks. Koitin vielä jos olis saanu nukuttua mutta EEEEI. Noh, pari tuntia hengailin ja pian sieltä alko muutamia heräileen. Enkä ollu kuulemma mitään menettäny illasta. Eka ilta oli ollut siis paljon parempi, jopa Milenan mielestä hahah. Siinä sanottiin sit heipat naapureille, luovutettiin huone, vietiin tavarat autoon ja lähdettiin aamupalalle ja kiertelemään vielä. South Beachilla oli Pride myös tänä vloppuna, niin vastaan tuli vähän kaikennäköstä kulkijaa. Milenakin sai osansa naisten vessassa.  Krapulamätön ja tuhannen litran vettä jälkeen olo oli kuin uusi. Enkä ymmärrä miten on mahdollista, kun nukuin tosiaan vaan sen pari tuntia. Mutta nuorena jaksaa, vai miten se meni.  5 jälkeen lähdettiin kotimatkalle ja pysähdyttiin vielä Hollywoodin Hard Rock Café Casinolle matkan varrella syömään. Orlandoon päästyämme pestiin ja imuroitiin vielä auto, että kelpas kotio palauttaa. Sit maksettiin vielä ristiin rastiin velkoja, ennenkun erottiin. Pääsin kotiin ehkä 1 aikaan yöllä loppujen lopuks. Mutta en ees saanu heti unta. Maanantai menikin sit nukkuessa ja tiistaina iski darra. Hahah.

Sainkin lisänimen - Miamin nanny.

Seuraavana vloppuna lähdettiin taas vähän viihtymään. Tällä kertaa Mimma oli autolla liikenteessä. Suunnattiin tyttöjen kans downtowniin ja käytiin siellä parilla clubilla. Hetki kun oltiin tanssittu ja alettiin kattoon ympärille niin tajuttiin et oltiin taidettu eksyä mustien clubille... Oltiin niitä harvoja valkosia siellä.. Hahah. Ilta päätty siihen että Beatriz oli hukannu oman puhelimensa sekä Letician puhelimen, oopsie. Sit joku puolalainen valokuvaaja ennusti mein käsistä.. Hahah! Plus luultiin et nähtiin se oppan gagnam style -heppu, mut se tais ollakki vaan joku fani :D:D:D.

Kuulostaapa nyt ihan biletykseltä vaan!! Kyllä me ollaan tyttöjen kans muutenkin nähty, muutakun bailaus mielessä.  Lähinnä ollaan käyty aina Infusion Teassa, joka on mein ihan vakkari, sekä siitä perus jatkot Graffiti Junktionissa. Otan aina iced green tea with passion fruit, NAM! 

epätoivonen yritys tehdä pitsapohja valmiista taikinasta...

Kävin sit ostaan uuden kun onnistuin pilaamaan täydellisesti ekan..
Katjalta onnistu jotenkin kätevämmin se taikinan levitys... :D

NAMNAMNAM, tuli hyvää!!

Urheilu on kyl ihan unohtunu tässä kaiken keskellä. Sen kyllä huomaa, plop plop. Odotan jo et saan salitatsin päälle Suomessa! Tyttöjen kans tullu herkuteltua, jotenkin se itsekuri katos ku pieru saharaan.. Turha tässä tyttöjä syyttää, mutta yllytä nyt hullua. 

Pari viikkoo sitten käytiin taas Senor Frogsissa. Siellä on vaan parhain meininki koko Orlandossa. Sille reissulle jäi mun party camera ja prepaid-puhelin.. Arvatkaa oliko mulla varmuuskopioo niistä 8000 kuvasta mitä Jenkeissä oon ottanu.. No eipä tietenkään. Ostoslistalla se ulkonen kovalevy oli ollu 8kk..  NO oma vika Miikan Mika!!! Onneks tänne blogiin ja facebookkiin on tullu laitettua kuvia niin saa osan ainakin talteen. Harmitti kyllä. Ja harmitti niin paljon että teki mieli suklaata. Lähdin ostamaan suklaata.. Löysin itseni kuitenkin Apple Storesta.  Mietin et miks ihmeessä ostan suklaata ja paisun lisää, kun voin ostaa silläkin rahalla jotain hyödyllistä. Menin, rakastuin, ostin - iPhone5:n! Nyt voin heittää 3GS:n kanalaan. Se kaiutin olikin ihan dead ja muutenkin sammuili aina kun huvitti. Kyl se oli ihan luottopeli 2v, mutta vähän pelotti et koska se zippaa!! 

Milena ja Karla on tosiaan nyt hyvästelty! Ne otti rematchin ja molemmat pääsin San Franciscoon!! Wau. Nyt molemmilla on ihan mahtavat perheet ja oon niin ilonen niiden puolesta. Täällä Orlandossa niillä ei niin hyvät perheet ollu, mitä nyt toinen joutu huumetesteihin, kun hostäiti väitti et se on aina aineissa (????) ja toisen hostmama huusi "I will kill her" kun oli jättänyt lasin pöydälle vahingossa. Ja siinä oli vasta cherrys on the top. Silken ja Beatrizin aupairvuosi päättyy ja ne lähtee nyt yhdessä matkusteleen ympäri jenkkejä kuukaudeks! Oon kyl aika jealous! Niillä tulee oleen niin huippua! Halusin olla mukana.  Leticia tosiaan jää tänne vielä 6kk lisää. Nyt sen tarvii alkaa ettii uusia ystäviä, oltiin aika tiiviisti yhdessä tyttöjen kans, ja muutenkin tänne on muodostunut omat kaveriryhmät. Mutta kyllä Lety niihin sisään pääsee. Barbora on tosiaan siellä Tennesseessä ja on tykännyt perheestä hurjasti. Kavereita Barbora ei kuitenkaan oo saanut, kun siellä on niin vahvasti porukat sisäsiittosia. Ei ymmärrä. Kyllä me sentään otettiin kaikki mukaan, eri asia oli et halusko ne olla mein kans tai pysykö perässä hahah. Ollaan pidetty kuitenkin yhteyttä Barboran kans facebookissa ja toivottavast tullaan näkemään pian!:) ja kyllä, ne on vieläkin menossa naimisiin!!  Saa nähdä, syksyllä pitäis olla H-hetki, kun B:n visa menee umpeen!

Hyvästelin eilen jo myös Silken, koska ei tulla varmaankaan näkemään ennenkun se lähtee, koska palaan Nebraskasta vasta tiistain vastasena yönä ja tiistai-iltana Silke ottaa ja lähtee. Istuttiin Beatrizin ja Silken kanssa Graffitissa 2 asti yöllä. Kyl mää niin tuun ikävöimään näitä tyttöjä!!  En tajuu miten joidenkin ihmisten kanssa vaan synkkaa niin hyvin. Ajatella että en olis näitäkään tyttöjä tavannut ellen olisi tänne tullut. En kyllä muuttaisi mitään tästä ajasta täällä, on ollut iloa ja surua, kasvettu ja tästä jatketaan taas hippusen verran vahvempana ihmisenä jälleen kerran.

Nyt tosiaan matkalla Nebraskaan. Tai no sitten oonkin jo Nebraskassa kun postaan tän teille luettavaksi, kun ei oo nettiä koneessa. Jussi ja Milkan isä on jo siellä, joten hauskaa nähdä tuttuja!! Viime kerrasta onkin ihan komiasti aikaa.

PS. Vähän oli random kun ajelin autolla ja KILPIKONNA ylitti tietä!!!!!! En ollukkaan ennen väistäny kilpparia autolla :D:D niin ja lovebugsit (ne parittelevat ötökät, joista kerroin syksyllä) on taas heränny henkiin.. Yhyy! AINIIN ja mein sohvalla vipelsi jäätävän kokonen torakka!!! iuuu, gotta love Florida 

//Tää tuli kirjotettua siis matkalla Nebraskaan. Nyt oon huomenna jo lähdössä takas Floridaan.. Nebraska-päivitys tulee varmasti kirjotettua huomisella lennolla!! Stay tuned.

Michigan +back to Orlando

ready for take-off!!

Niin se mun reissu sit kohti Michigania starttas viimeviikon torstaina. Lento Orlandosta iltapäivällä Chicagon kautta Grand Rapidsiin. Lensin ihan normi 3+3 penkkirivisellä AA:n koneella Chigacoon ja kun laskeuduttiin niin naureskelin itekseni, kun näin ikkunasta AA:n pienemmän koneen. Näytti niin pieneltä, et pitihän siitä oikein kuvakin ottaa. Ajattelin vielä että ompas aika rytky!! No eiköhän se sit ollu juur mun kone johon piti vaihtaa! :D Well well. Näytti ihan bussin kokoselta koneelta ulkoopäin, mut sehän oli pienempi!!!! lol! Sai pää kumarassa kulkee ja siinä oli 1+2 penkkirivit, eikä kauheen montaa riviä. Haha!!! No niin sitä mentiin sit yhden cabin crewn jäsenen voimin (joka oli niin intoo piukassa, että oli varmaan just saanu duunin). Lento tosin kesti enää vaan 50min. Mutta siinä sitä olikin. Olis rakas siskoni Mari ollut hermotomahduksen partaalla. :D Ensin vähän sudittiin ennenku päästiin liikkeelle ja sit äkkijarrutusta ennen kiitorataa kun AA:n iso kone laskeutu ihan nokan edestä. No mein kone tärräs enemmän varmaan kun se laskeutuva kone. :D No sit taas vähän sudittiin ja lähettiin liikenteeseen niin et pää nytkähti! :D Tuntu ihan hassulta kaikki käännöksetkin ilmassa kun sen näki ja tunsi niin selkeesti et käännytään. Ei se mitään, mutta oli hauskaa. Tykkään extremestä. :D Olis saanu olla enemmänkin, ainakin turbulenssiä!! Se on kivaa, whiiiiiii.

ei tässä kuvassa näytä yhtä pieneltä kun se oikeesti oli,
mutta kyllä joku parimetrinen hujoppi olis päänsä kopauttanu siiven alta kulkiessaan haha

Oli aika mahtava fiilis kun laskeuduttiin Michiganissa pilvien alapuolelle ja näki lumen peittämän maan. Ensin olin ihan täpinöissä, kunnes alko hiipiin vähän epävarma olo ja ajatus kylmästä. Sitten kuitenkin muistin että 5 päivän päästä oon jo takas Floridassa. En ookkaan ennen lentänyt lämpimästä kylmään ja takasin. Paljon kivempaa kun kylmästä lämpimään ja takasin (se takasin tulo on aina yhtä masentavaa kun on kylmä!!). Vaikka aina iskee kivan reissun jälkeen pieni masis, niin kyl se aurinko on paljon kivempi kaveri sille masikselle kun pakkanen.

Kentällä vastassa mua olikin Virpi, Toivo, Ruthi ja Hilary. Toivo juoksi vastaan kädet ojossa!! Ei ollu tätiä unohdettu. On se niin sulonen mukula :') !! Yhtään ujostellu.

Kentältä Hilarylle oli tunnin matka. En kyl muistanu lainkaan maisemia Michiganista. No viimekerrasta olikin jo 7vuotta! Olin vasta illalla tosiaan perillä, että siinä se ilta menikin rupatellessa ja ihmetellessä! Oli niin hassua nähdä livenä tutut kasvot 7kk:n jälkeen. Vielä pari kuukautta ja sit ihmetelläänkin ihan kunnolla siellä Suomen kamaralla! :D Ja sain myös ihania tuliaisia Suomesta mmmmmm... :)

Perjantaina lähdettiin reippaina Vippen kans aamulenkille. Hilary lainas mulle toppatakkia ja pipoo - tuli tarpeeseen. Kyl kinkut sai shokkihoitoo ohkasilla jumppapöksyillä. Haha!! :D Sen verran laitto jalkoja pisteleen kun päästiin takas sisälle, että seuraavina aamuina mulla olikin Vippeltä lainassa villahousut. Perjantai menikin Toivoa ihmetellessä ja seuratessa. Poikettiin me myös paikallisessa Mall'issa pyörimässä. 

Toivo ja iso-äiti

prinsessa Vivian

Toivo ja Evangelina

Vivian päikkäreillä :D

Lauantaina käytiin ruokaostoksilla ja katottiin illalla leffa. Ei mitään niin kummia siis tehty, aikalailla rentoiltua siis tuli. JA SYÖTYÄ. Oivoi, lähdin oikein kunnon herkkulomalle. Tuli herkuteltua kaikki Ameriiiiikan herkut. Nyt ei tarttekkaa täällä Orlandossa herkutella, haha! 

siskokset ahtaa suuhun nachoja :)

WOHOOO mikä loyto !! kauppaan kyllä jäi..

Sunnuntaina lähdettiin Indianaan Michigan Cityyn premium outletteihin! Siellä oli aika paljon samoja kauppoja kun täällä Orlandossa, mutta yksi mitä ei oo - HOLLISTER!! Auuuuuuu. :) Olis pitäny olla fiksu ja kerätä kauppa tyhjäks. Oli kiva reissu. Michigan City oli muuten kyl ihan kuollu mesta, huh.

Otin pari kuvaa auton ikkunasta.

Maanantaina käytiin pyörähtään vielä samaisessa paikallisessa mall'issa ja siellä sit kävi ilmi et illal on paikallisen oluen Oberonin valmistuspäivä. Tai että vuoden olut oli taas saatu pantua ja se korkattiin. (Korjaa Vippe jos ei menny näin, heh.) No tottakai me lähettiin bisselle! Tuli maisteltua vähän muutakin laatua kun Oberonia. Siellä oli paljon enemmän nuoria kun tuntuu koko Orlandossa olevan! Ihan kivannäkösiä opiskelijapoikia.. Taidankin lähtee jenkkeihin vaihtoon, haha!! Miksei Orlando oo opiskelijakaupunki.. Noh, hyvät oli kaljottelut ja aamulla olikin superaikanen lähtö. 5 aikaan aamulla startattiin ja olin vasta 3 aikaan muutaman mutkan kautta Orlandossa. PHUUH.

ehka nopein lento ikinä LOL!
grand rapids 7:08 -> chicago 7:10
no joo aikaero, hehe

Oli niin ihana reissu! Oon niin iloinen että oli mahdollisuus toteuttaa Michiganiin lähtö. :-) Oli se lumi ja kylmäkin ihan kivaa vaihtelua. ;) Miten sitä aina tuleekin reissumasis matkustelun jälkeen. Ihan selkeetä se ny on että tulee masis jos Suomeen palaa (heh heh), mutta nyt tuli todistettua että kyllä se vaan tulee vaikka olis reissusta reissussa. No tulihan se Bahamastakin. Vaikka oli Michigan toista laatua, heh. Mutta masistelut on selätetty ja odotellaan uutta reissua - MIAMI. Auauauauuuu..!!!

Melkein viikko ollaan siis jo täällä Floridalandiassa oltu ja kyllä se kesä tekee tuloaan, ah! Huomenna on jo huhtikuu, hurjaa!! 

Töiden ohella oon käyny vähän poolilla grillaamassa pakkasen jäädyttämiä kinkkuja. :D Milenan kans kävin torstaina vaihtaan kuulumiset. Käytiin mein vakkarissa - Infusion tea. Lauantaina käytiin pitkästä aikaa istumassa iltaa Disney Downtownissa Beatrizin ja Milenan kanssa ja tänään kans mut oli myös Klara (Klara myös Meksikosta, kuten Beatriz) mukana. Tyttöjen kans on kyl aina niin hauskaa! Silke vaan puuttu seurasta, se on vielä NYCissä. 

Rony pakkas spacesukkulaan kukkalähetyksen :-)

aamulenkkikaveri! birdie oli saalistamassa liskoja

Perfect for any Princess waiting for her Prince Charming :D:D:D

live musiikkia disney downtownissa

Tällästä tällä kertaa ♥

Ainiin, ja nyt on hakemukset Haagan matkalla (ainakin toivottavasti haha, KIITOS EERO MINKKINEN, tai no kiitos tulee myöhemmin postissa hahaha niin ja kiitos myös Jusulle, joka hoiti sihteerihommat ♥). Eli peukut pystyyn vaan Helsingille (Y). Voihan sitä sitten miettiä vaikka lentoemoo tai ihan mitä vaan jossei tärppää, phihi. Mut näillä mennään!

So long!